Paljonko Suomi "viherelvyttää"?
3.4.2009SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen kysyy hallitukselta:
SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen kysyy hallitukselta:
PALJONKO SUOMI "VIHERELVYTTÄÄ"?
SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitanen ihmettelee, miksi hallitus ei ole tuonut esiin ns. vihreän elvytyksen osuutta Suomen elvytystoimista.
Viitasen mukaan rajun taloudellisen taantuman aikana on viisasta elvyttää yhdistämällä uusien työpaikkojen synnyttäminen ympäristöystävällisen kehityksen edistämiseen. On satsattava mm. energiaa ja luonnonvaroja säästävään puhtaaseen teknologiaan ja näin synnytettävä uusia "viherkaulustyöpaikkoja".
Tämä ns. "viherelvytyksen" osuus esimerkiksi Etelä-Korean elvytyspaketista on
69 prosenttia ja Saksassa 19 prosenttia. Presidentti Barack Obaman elvytyspaketista yli 100 miljardia on varattu tähän
Meillä hallitus ei ole erikseen tuonut esiin vihreän elvytyksen osuutta Suomen tähänastisista elvytystoimista. Viitanen ihmettelee miksi ja kysyykin perjantaina hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, aikooko se selvittää ko. prosenttiosuuden.
- On hämmästyttävää, että tätä osuutta ei ole erikseen määritetty eikäilmastokysymyksiä otettu osaksi elvytyspakettia toisin, kun monessa muussamaassa on tehty. Tämä tuntuu kummalliselta välinpitämättömyydeltä, kuntiedämme, että ilmastomuutoksen torjunta kuuluu maailman megaluokan
kysymyksiin. Tilanne, jossa tarvitaan elvytystä, antaa samallamahdollisuuden muuttaa talouden rakenteita vähäpäästöisimmiksi.
Viitasen mukaan on tärkeää tietää, minkä suuruinen osuus hallituksen elvytystoimista on tähän mennessä ollut ns. viherelvytystä.
- Nyt yhdeksän kymmenestä elvytyseurosta menee verojen keventämiseen, jollaei ole ympäristövaikutuksia. Näin on pelättävissä, että Suomen viherelvytysjää prosenteissakin kovin vaatimattomaksi maailman vertailussa.
Viitasen mielestä hallituksen on vahvistettava kunnianhimonsa tasoa viherelvytyksen suhteen ja satsattava tosissaan uusien ns.viherkaulustyöpaikkojen synnyttämiseen.
- On ymmärrettävä viherelvytyksen tuomat mahdollisuudet myös tulevaisuudenkilpailukyvylle. Jos nyt ei tartuta hetkeen, menetämme asemiamme maailmalla ympäristöosaajina.