Julkisen alan arvostusta nostettava

SDP:n 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitanen perää toimia julkisen alan arvostuksen nostamiseksi. Äetsän JHL:n 40 -vuotisjuhlassa puhuneen Viitasen mukaan iso kysymys nyt ja tulevaisuudessa on henkilöstön saaminen julkiselle alalle.

- Tulevaisuudessa kysyntä osaajista kiristyy ja hyvät palvelut tarvitsevat tekijänsä. Julkisen sektorin työ sen arvokkuudesta huolimatta on usein raskasta ja kuormittavaa. Henkilöstöä on usein liian vähän ja väärä mitoitus revitään henkilöstön selkänahasta.

Viitasen mukaan kunnissa ja valtiolla on edelleen ehdottomasti liikaa epävarmuutta tuovia pätkätöitä. Tunnettua on myös se, että julkisen alan palkkaus on vaatimaton, jälkeenjäänyt. Lähivuosina tarvitaan selviä lisäpanostuksia julkisen alan henkilöstöön.

Kaiken kaikkiaan nyt pitää nostaa julkisen alan arvostusta. On kiinnitettävä erityistä huomiota työssä jaksamista edistäviin toimiin alalla ja edistettävä toimia, joilla pätkätöitä vakinaistetaan. Viitasen mukaan on myös pyrittävä alan palkkauksen nostoon: se on työmarkkinakysymys, mutta edellyttää riittäviä taloudellisia voimavaroja julkiselle sektorille - tämä on päättäjien asia.

Viitanen puhui myös kunnallisten palveluiden merkityksestä syrjäytymisen ehkäisijänä. On kunnia-asia, että ikäihmisistämme ja lapsistamme pidetään hyvää huolta. Ja tässä palveluilla on mitä tärkein rooli.

- Koska tarvitsemme lisää rahaa ja henkilökuntaa palveluihin nyt ja jatkossa, ei tässä tilanteessa voida kantaa ensisijaista huolta siitä, paljonko veronkevennysvaraa tulevaisuudessa on, vaan on tehtävä selkeitä arvovalintoja sosiaalisen turvallisuuden hyväksi. Suomen valtti ei tulevaisuudessakaan ole minimaalinen verotus, vaan tasa-arvon ja vakaan kehityksen - ja sitä kautta hyvän kilpailukyvyn - turvaava malli julkisine palveluineen.

Viitanen analysoi puheessaan myös Pohjoismaisen hyvinvointimallin ideaa. Malli perustuu vahvaan julkiseen sektoriin, laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin, tuloja tasaavaan progressiiviseen verotukseen ja suhteellisen korkeaan verotustasoon. Näin taataan kaikille hyvä koulu, sairaanhoito, vanhustenhuolto, päivähoito ja muita palveluja.

Tämä tasa-arvoon perustuva malli on tuonut hyviä tuloksia. Suomi on maailmanlaajuisesti katsottuna kilpailukyvyltään maailmaan kärkeen rankattu hyvinvointiyhteiskunta, jossa on toimivat julkiset palvelut ja sosiaaliset turvaverkot, joiden avulla huolehditaan heikoimmista.

Suomelle ominaista on myös, että verotuksen hyväksyttävyys on korkeaa luokkaa. Ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmänkin veroja, silloin kun he voivat olla varmoja, että niillä saa hyviä palveluja.

- Nyt onkin ehkä aika lopettaa viettämästä hyvinvointivaltion hautajaisia - johan niitä on 1980-luvulta lähtien vietettykin. Ainoa tie ei ollutkaan silloin monen vannoma "Uuden-Seelannin malli", jota käytiin kilpaa ihailemassa - malli, jossa kaikki yksityistettiin, julkiset menot leikattiin minimiin ja verotus olemattomiin. Kuka enää huutaa Uuden-Seelannin mallin perään reilut 10 vuotta myöhemmin? Ei kukaan, sillä se ei toiminut.