Vapaa sivistystyö edistää demokratiaa - opintokerho työmuotona ansaitsee arvostusta ja riittävät resurssit

28.9.2002
Opintokerho 100 vuotta, TSL:n juhlaseminaari, Sampola, Tampere

Pia Viitanen, Työväen sivistysliiton TSL:n puheenjohtaja, Kansanedustaja
VAPAA SIVISTYSTYÖ EDISTÄÄ DEMOKRATIAA - OPINTOKERHO TYÖMUOTONA ANSAITSEE ARVOSTUSTA JA RIITTÄVÄT RESURSSIT

Vapaan sivistystyön toimintamuodot ovat tänä päivänä äärimmäisen tärkeitä. Niiden avulla ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja näin ollen ne vastaavat osaltaan yhteiskunnan tasa-arvo- ja demokratiahaasteeseen, totesi Työväen sivistysliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) TSL:n juhlaseminaarissa Tampereella lauantaina.

Viitasen mukaan vapaalle sivistystyölle asetetaan paljon odotuksia mm. aktiivista kansalaisuutta tukevan kasvatuksen, tasa-arvon edistämisen, tietoyhteiskuntavalmiuksien sekä maahanmuuttajakoulutuksen suhteen.
Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä näki vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen merkityksen ja esitti vapaalle sivistystyölle merkittävästi lisää voimavaroja, jotta voidaan vastata em. kysyntään.

Valtion vuoden 2003 budjettiesitykseen ei kuitenkaan sisälly näitä lisävoimavaroja. Esimerkiksi opintokeskusten momentin lisäys on osin katettu opintokeskusten toiminnan keskeisen työmuodon, opintokerhon, rahoitusta
vähentämällä.

Viitasen mukaan on todella tärkeää, että jo ensi vuoden budjetissa tosiasiassa näkyisivät aikuiskoulutustyöryhmän painotukset. Tätä edellyttää jo hallitusohjelma, jossa puhutaan vapaan sivistystyön toimintamahdollisuuksien parantamisesta. Viitanen toteaakin, että budjetin eduskuntakäsittelyssä on
lisättävä vapaan sivistystyön resursseja sekä turvattava opintokerhojen määrärahat.

Kyse on nyt niin sivistyksellisen tasa-arvon kuin demokratiankin edistämisestä, ihmisten täydestä kansalaisuudesta - ei sen pienemmästä, sanoo Viitanen. Opintokerhon satavuotista taivalta on Viitasen mukaan syytä juhlia monesta syystä. Sata vuotta sitten opintokerhojen kautta työväestö hankki tietoja ja taitoja niin kunnallisasioista ja kirjallisuudesta kuin vaikkapa esiintymisestä ja järjestöelämästäkin.

Nyt 2000-luvulla opintokerho on yhä voimissaan. TSL:n ja muiden opintokeskusten siipien alla toimii tuhansia opintokerhoja, joissa opiskellaan uusia tietoja ja taitoja, käydään keskustelua kiinnostavista aiheista ja opitaan samalla vuorovaikutustaitoja. Opintokerhoissa osanottajien tarpeet lähtevät ruohonjuuritasolta, opiskelijoista itsestään. Siksi opintokerhot ovat edelleen ainutlaatuinen järjestelmä. Se ansaitsee vapaan sivistystyön muotona selvästi nykyistä paremman arvostuksen, toteaa Viitanen.