Työläisäidin viisautta - suojele luontoa ja eläimiä

Sosialidemokraattiset Naiset ry:n lehti Punahilkka 1.9.2004

TYÖLÄISÄIDIN VIISAUTTA: SUOJELE LUONTOA JA ELÄIMIÄ


Sosialidemokraattisen naisliikkeen historiikista löytyvät mm. työläisäidin kasvatusohjeet vuodelta 1908. Niistä löytyy monia neuvoja, joita olen aina ihaillut. Näissä aikaansa edellä olevissa neuvoissa kehotettiin mm. olemaan torumatta nukella leikkivää poikaa ja olla kannustamatta lapsia sotaleikkeihin. Lapsia tuli kohdella tasapuolisesti sukupuoleen katsomatta.

Työläisäideillä on ollut kautta aikain paljon viisautta, jota on sitten siirretty seuraaville sukupolville ja jolla yhteiskuntaamme on rakennettu paremmaksi paikaksi elää. Yksi näistä kasvatusohjeista on, että lapsia on opetettava kunnioittamaan kasveja ja suojelemaan eläimiä. Tämä on upeaa. Työläiskodeista lähti perimänä tietous siitä, että ihmisten kunnioittamisen lisäksi luonto ja ympäristö sekä eläimet ovat tärkeitä ja niistä on pidettävä huolta.

Ympäristöstä huolehtiminen on noin muutoinkin ollut aina työväenliikkeen aatteen ja hengen mukaista. Ympäristö ja luonto ovat yhteisiä, joita kenelläkään ei tule olla oikeutta riistää. Tämä henki tulee esille SDP:n ensimmäisessä ympäristöohjelmasta vuodelta 1969. Ohjelmassa puolustetaan yleistä etua yksityistä voitontavoittelua vastaan ja todetaan ohjailemattomien markkinavoimien tuottavan huonoa ympäristöä.

SDP oli puolueista ensimmäinen, joka laati ympäristöpoliittisen ohjelman. Noin muutenkin SDP:llä on kunniakas ympäristöhistoria. Monet ympäristöä parantaneet lainsäädäntöhankkeet olivat meidän käynnistämiämme ja toteuttamiamme ja perustettiinhan aikanaan esim. ympäristöministeriö aloitteestamme.

Aatteemme pohjalta ja historiallisessakin valossa on varsin luontevaa, että ympäristöasiat ovat meille tärkeitä. Ne ovat edelleen "meidän juttujamme", joista kannamme huolta ja joita edistämme. Kyse on varsin isoista asioista. Viime kädessä puhumme siitä, että miten voimme turvata lapsillemme ja lastenlapsillemme, tuleville polville, puhdasta vettä, ilmaa ja ruokaa. Tämä on sitä pohdintaa, josta työläisäidit viisaasti kantoivat huolta jo viime vuosisadan alussa.

Siksipä on tärkeää, että ympäristöasiat näkyvät myös tänä päivänä selkeästi SDP:n sanomassa, ohjelmissamme ja niiden asioiden joukossa, joita puolueena haluamme edistää. Useinhan nykyisin yksinkertaistaen mielletään, että ympäristöasiat olisivat jotenkin vain "vihreiden asioita". Liian usein ihmiset ovat saaneet eri syistä tämänkaltaisen käsityksen.

Näin yksinkertaista ei kaikki tietenkään ole, mutta kieltämättä profiloitumista ympäristöasioissa tarvitaan SDP:ssäkin, jotta tämä yksipuolinen kuva ihmisten silmissä muuttuisi. Tekoja ja näyttöjä on, ja lisää tekoja ja näyttöjä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Ja haastetta ympäristöasioissa sitten riittääkin: miten saada päästöt ilmaan vähenemään, kuinka turvata lajien säilyminen, kuinka saada puhtaammat vedet, miten saada kulutus ja tuotantotavat kestävimmiksi ja niin edelleen.

Ehkä yksi ihmiskunnan suurimpia haasteita ympäristökysymysten osalta on, kuinka saada esiin tuotuja tavoitteita ja yhteisiä sopimuksia käytännön teoiksi. Olemmehan havahtuneet jo aikaa sitten huomaamaan, että jotakin on tehtävä, jotta maapallo pelastuisi. Monia edistyksellisiä ohjelmia on tehty ja sopimuksia sovittu, mutta käytännön toteutus asettaa aina omat haasteensa. On sovitettava yhteen erilaisia intressejä, jossa joskus tuntuu, että talouspiirit puhuvat edelleen kovimmalla äänellä.

Siksipä olisikin muistettava SDP:n aatteellista sanomaa siitä, talous on sopeutettava luonnon asettamiin rajoihin. Viime puoluekokouksen sanoman mukaan poliittisesti määritellyn yhteisen edun on mentävä yksittäisten toimijoiden ja lyhytnäköisen taloudellisen edun edelle.

SDP on useissa kannanotoissaan sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen, ja uskon, että juuri siinä on se paikka, jossa SDP voisi ottaa selkeän edelläkävijän ja suunnannäyttäjän roolin. On oltava näkemystä sovittaa yhteen esim. ympäristönsuojelutavoitteita ja työllisyystavoitteita, jotka eivät todellakaan aina ole vastakkaisia - usein päinvastoin, ja se on meidän tehtävämme nähdä.

On osattava nähdä korkea ympäristönsuojelun taso kansainvälistä kilpailukykyä edistävänä tekijänä, ja sitähän se meillä on jo todistetusti ollut. Esimerkiksi Word Economic Forum rankkasi meidät kilpailukyvyltämme maailman kärkeen mm. korkean osaamisemme, hyvinvointipalveluidemme ja korkean ympäristönsuojelumme ansioista!

Yksi monista tärkeistä ympäristökysymyksistä tänään on Itämeri, jonka tila on huolestuttava. Viime vuosina ollaan valtakunnallisesti toteutettu Itämeri-ohjelmaa, josta Lipposen hallitus sai aikanaan WWF:n ympäristöpalkinnon. Paljon hyvää on saatu aikaan, mutta tehtävää vielä riittää. Esimerkiksi maatalouden päästöt olisi saatava selkeästi pienemmiksi. Maataloustuki tulisikin sitoa entistä tiukemmin ympäristöstä huolehtimiseen. Tässä yksi asia, jota SDP voi omilla vaatimuksillaan konkreettisesti edistää.

Tänä päivänä SDP:n kannanotoissa, puoluekokouspäätöksissä ja vaalijulistuksissa on ympäristöasia selkeästi esillä. On ollut hienoa, että viime vuosina myös eläinsuojeluasia on konkreettisesti nostettu mukaan näihin ohjelmiin - tämän päivän viisaat naiset, ja miehetkin, puolueessamme ovat omaksuneet työläisäidin vanhat viisaudet tässäkin suhteessa.

Nyt vaan näitä ohjelmia toteuttamaan ja käymään vahvaa ympäristökeskustelua julkisuudessa. Näin otamme paikkamme ympäristöystävällisenä SDP:nä myös ihmisten mielissä.

"Opeta lastasi kunnioittamaan hiljaista, turvatonta kasvia, joka on kestänyt pitkän ja vaikean elämäntaistelun, ennen kun se voi avata hennon kukkansa auringolle. Opeta lapsesi myöskin inhoamaan raakaa, tunteetonta eläinrääkkäystä." Näin sanoi työläisäiti vuonna 1908.