Työväen sivistysliitto TSL ja SDP ovat viime aikoina järjestäneet useita
"Suunta-seminaareja", joissa on pohdittu meille tärkeiden asioiden
tulevaisuutta. Eräs teema on ollut globalisaatio.
On selvää, että globalisaatio on tuonut paljon hyvää: uutta vaurautta, nopeita
yhteyksiä jne. Kehitykseen voikin suhtautua periaatteessa ihan myönteisesti,
kunhan samaan aikaan muistaa myös sen nurjan puolen: hallitsematon
globalisaatio on tuonut maailmalle myös lisää eriarvoisuutta; jakanut vaurautta
ja pääomia entistä epätasaisemmin.
Tällä hetkellä esimerkiksi 1.5 miljardia ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella
ja liki miljardi ihmistä ovat kroonisesti aliravittuja. Tulonjako maailmalla on
entistä epätasaisempi: rikkain viidennes maapallon ihmisistä saa 86 prosenttia
kaikista maailman tuloista, kun köyhin viidennes saa ainoastaan 1.2 prosenttia.
Keskeisin tulevaisuuden haaste onkin taito ja tahto hallita globalisaatiota
demokraattisin keinoin paljon tätä päivää enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa,
että politiikan kautta on etsittävä yhteisiä sääntöjä, joiden kautta turvataan
ihmisoikeudet, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä ympäristön hyvinvointi
vapaiden markkinavoimien tiimellyksessä. Monikansallisten pääomien ja
pörssimeklarien ei tule enää sanella, mikä on hyvää, mikä huonoa politiikkaa!
Usein näitä kysymyksiä pohtiessani tulen todenneeksi, että tämä on haaste
nimenomaan poliittiselle työväenliikkeelle ja kansainväliselle AY-liikkeelle.
Porvarilliseen ideologiaan kun ei ole lähemmin koskaan kuulunut minkään sortin
ehtojen asettaminen taloudelle - päin vastoin, vapaa talous ja kilpailu ollaan
nähty autuaaksi tekeväksi voimaksi.
Sen sijaan sosialidemokratiaan vaatimus oikeudenmukaisemmasta maailmasta,
tasa-arvosta ja solidaarisuudesta on aina kuulunut. Mielestäni työväenliikkeen
perinteiset arvot suorastaan velvoittavat, siihen että lähdemme
kansainvälisellä rintamalla ajamaan oikeudenmukaisempaa maailmaa!
Keinoja tähän on monia: maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöihin on kirjattava
selkeästi niin ihmisoikeudet kuin ympäristönäkökohdatkin. Yhteisesti on
alettava etsimään malleja spekulatiivisen valuuttakaupan verottamiseksi ja
EU:ssa on pikimmiten otettava käyttöön säästödirektiivi, jolla ehkäistään mm.
rahanpesua. Haitallista verokilpailua voidaan ehkäistä esimerkiksi
minimipääomaverokannoilla.
***
Viime aikaiset traagiset tapahtumat maailmalla ovat järkyttäneet mieliä.
Päivittäisiä uutisia kuunnellessa tulee välillä mieleen kuva loputtomasta
väkivallan oravanpyörästä!
Kuitenkin usea asiantuntija näkee viime aikaisessa kehityksessä ja kaikkien
yhteisessä "sodassa terrorimia vastaan" myös toivon pilkahduksia. Ne
kannustavat nimenomaan globalisaation hallintaan ja demokratian edistämiseen
kaikin tavoin.
Pitemmän päälle ainoana ratkaisukeinona tilanteeseen nähdäänkin "sota
köyhyyttä vastaan". Vaikka terrorismi ei saakaan saada oikeutusta köyhyydestä,
katkeruudesta ja vihasta, on ihmiskunnan hyvinvoivan osan velvollisuus auttaa
maailman köyhimpiä maita tiellä kohti demokratiaa ja parempia elinoloja.
Tässä suhteessa muuttuneita asenteita kuvaavat esim. USA:n republikaanien
reaktiot. Julkisen vallan puuttumista talouteen pidettiin ennen tuhoisana. Nyt
sen sijaan huomataan, että kriisitilanteissa tarvitaan vahvaa julkista valtaa.
Nyt hyväksytään niin talouden elvyttämistoimet kuin humanitäärinen
ulkomaanapukin. Sokea markkinausko horjuu maailmalla.
***
Loistava kotimainen esimerkki perään kuuluttamastani globalisaation hallinnasta
on oma hyvinvointiyhteiskuntamme: tuloeroja tasoitetaan veroilla ja
tulonsiirroilla ja ihmisten tasa-arvoa lisätään tarjoamalla julkisen vallan
toimesta kaikille ihmiselle hyvät palvelut! Ei yhtään hullumpi juttu.
Jotta em. yhtälö toimisi myös käytännössä, on niin eduskunnassa kuin
kuntatasollakin nyt parannettava laman jälkeen "kuprulle" jääneitä palveluita.
Moni palvelu ei todellakaan ole läheskään sillä mallilla, kun sen tulisi olla.
Onneksi tosin hyviäkin esimerkkejä löytyy: viime vuosina koko koulusektorin
valtionosuuksia on nostettu ja nostetaan edelleen. Sosialidemokraattien
vaatimuksesta myös kahtena seuraavana vuonna sosiaali- ja terveystoimen
valtionosuudet nousevat yhteensä 1.5 miljardia. Kunnallisesti tuotettujen
palvelujen puolta pidimme vaatimalla kuntapuolelle vastaavaa työnantajamaksujen
helpotusta kuin yksityisellekin puolelle tässä onnistuen.
Pidetään vaan jatkossakin julkisten palvelujen puolta ja viedään malliamme
eteenpäin myös maailmalla. Sosialidemokraattiset perinteiset arvot ovat nyt
valttia! |